Laitikkalan kylä

Laitikkala on…

… vettä ja leipää: joki- ja järvimaisemia matkailijoille, leipää kyläläisille
… Makukylä – lähiruuan mekka ja mainio matkailukohde
… Tampere – Lahti ja Tampere-Hämeenlinna – teiden vilkas risteyskohta
… koti parillesadalle kyläläiselle ympäri vuoden ja paljon useammalle kesän ajan
ja paljon muuta!

Kylään, maisemaan

Laitikkalan ilmeeseen kuuluvat olennaisesti metsät, pellot, järvet ja tiet. Ilmoilanselkä purkaa Hauhonreitin vesiä Kyllönjokeen, joka kiemurtelevine uomineen, saarineen ja runsaine rantakasvustoineen on tunnettu luonnonkauneudestaan. Kyllö luovuttaa sitten vedet pitkään ja kapeaan Pinteleeseen ja siitä edelleen Mallasveteen.

Kylää halkovan vesistön lisäksi on pienempiä järviä: Jouttijärvi ja Arajärvi ovat metsäjärviä, joiden rantoja on raivattu pelloiksi. Lisäksi on pieniä lampia kuten Ansajärvi, Särkijärvi ja Karttaslampi.

Kylän keskellä, Hämeenlinnantien vieressä on erikoinen Kissalammi, jonka katsotaan syntyneen jääkauden loppuvaiheessa. Se on lähdepohjainen, noin viiden hehtaarin suuruinen ja neljäntoista metrin syvyinen, jyrkkärantainen pikkujärvi, jonka vedenpinta on lähes kuusi metriä Kyllön pintaa korkeammalla.

Kylän pellot levittäytyvät vesien rannoille. Monilla taloilla on kuitenkin oma perkiönsä, takamaansa, jotka menneet sukupolvet ovat metsän keskelle raivanneet. Metsät ovat hyvätuottoisia, kuusi- ja mäntyvaltaisia. Maasto kohoaa korkeimmalle Unnaanmäessä, jonka puusto kasvaa 155 metriä merenpinnan yläpuolella. Laitikkalan ominaispiirre on hyvin hoidettu maisema maatiloineen, omakotitaloineen ja kesämökkeineen. Laitikkalassa näkee vielä lehmiä laitumella.

Kyllönjoen sillat

Ohikulkija ei voi olla ihailematta Kyllönjokea ja sen yli johtavia kahta siltaa, joista toinen, Vanha Silta on eräänlainen kylän symboli. Se on valmistunut alun perin vuonna 1890, mutta paloi syyskuussa 1917. Silta rakennettiin kuitenkin pian uudelleen. Vielä uuden tien ja sillan valmistumisen jälkeen v. 1967, se uusittiin alkuperäisen mallin mukaisesti ja on kylän jokapäiväisessä käytössä edelleen. Suurta huomiota Vanha Silta sai toimiessaan Lauri Törhösen Raja 1918 – elokuvan kuvausten päänäyttämönä 2007. Katso elokuvan traileri tästä.

Historiaa ja tarinoita

Ilmeisesti vanhin kirjallinen merkintä kylästämme on 6. kesäkuuta 1340 päivätyssä paavi Benedictus XII:n kirjeessä. Se koskee Sääksmäen kirkkoherran ja hänen seurakuntalaistensa papinmaksuriitoja, ja yksi sakkoja saanut on Satato de Laijnamaesse, jonka katsotaan viittaavan Laitikkalaan. Lainamaijtz-nimi esiintyy myös vuonna 1458 annetussa tuomiossa. Lainametsä-nimi kuitenkin hävisi käytöstä. Laitikkala-nimi esiintyy ensimmäisen kerran v. 1506 Ladickala-muodossa.

Laitikkala on saattanut ollut myös historiallisten sotatapahtumien näyttämönä. 1050 – luvulla kerrotaan Viikinkien valtakauden päättymiseen johtavan taistelun tapahtuneen Kyllönkoskella. Tarinan mukaan viikinkien laivastossa oli liki 200 alusta ja niissä melkein 2000 miestä. Hyökkäys oli organisoitu paremmin kuin yksikään Suomeen aikaisemmin tehty viikinkiretki, sillä sen perimmäinen tarkoitus oli alistaa hämäläiset ruotsalaisten valtaan ja ryhtyä perimään heiltä jokavuotista veroa.

Tarina kertoo, että retken varapäällikkö Egil kaatui Pälkäneen Kyllönkoskella, ja Hiidenjoella haavoittunut sotajoukon ylipäällikkö Freygeir kuoli Saarenmaalla. Suuri osa laivoista ja ryöstösaaliistakin tuhoutui. Se oli viimeinen viikinkiretki. Tappion seurauksena ensimmäinen ristiretki lykkääntyi sadan vuoden päähän, ja Ruotsin valta vakiintui vasta kaksisataa vuotta myöhemmin. Mikäli retki olisi onnistunut, jaarli Freygeir olisi vaikuttanut Suomen historiaan kenties enemmän kuin Birger-jaarli. Näin ainakin legenda kertoo (ks. mm. Erkka Maula: Häpeällinen retki Hämeeseen).

Laitikkala sisällissodan taisteluissa

Vapaussodan aikana Laitikkalassa käytiin ankara taistelu. Keväällä 1918 rintama oli hetken aikaa Hauhon reitillä. Kyllönjoen ja Ilmoilanselän pohjoispuolella olivat valkoiset ja eteläpuolella punaiset. Punaisten pakolaiskolonnat yrittivät vesistön pohjoispuolelle, jossa kulki Lahteen johtava maantie.Kyllönjoella käytiin ankaria taisteluja, mutta sieltä eivät punaiset päässeet läpi. He polttivat taistelun aikana palokranaateilla suurimman osan joen pohjoispuolen taloista ja rakennuksista. Heikkilän pellolle hämeenlinnantien länsipuolelle on pystytetty muistomerkki v. 1918 taistelusta.

Elämänmenoa tänään

Ensimmäisen henkikirjan mukaan vuodelta 1634 Laitikkalassa oli 62 henkikirjoitettua. Tällä hetkellä (2021) kylän asukasluku huitelee parin sadan tienoilla.

Elinkeinojen, etenkin maatalouden rakennemuutos näkyy myös Laitikkalan elämässä. Perinteisen maatalouden oheen ja tilalle on tullut monipuolista yritystoimintaa, joka palvelee kylää, mutta etenkin matkailijoita ja kesämökkiläisiä. Maatilat ovat erikoistuneet ja laajentaneet toimintaansa. Kylän kokoon nähden palvelujen tarjonta onkin vertaansa vailla – katso vaikka itse: laitikkala.fi/yritykset.

Laitikkalassa toimii myös useita aktiivisia yhdistyksiä sekä kylän oma valokuituverkko kattaa merkittävän osan Laitikkalan, Kuiseman ja Kotilan kylistä.

Tervetuloa Laitikkalaan!